JOHDANTO

Maatalous- ja viljelysektori on aina ollut uusien teknologioiden eturintamassa – omaksuen muutoksia ja monissa tapauksissa myös näyttäen suuntaa muille toimialoille.

Teollinen vallankumous ja koneiden käyttöönotto helpottivat fyysisesti raskasta työtä merkittävästi, mahdollistaen työtehtävien suorittamisen paljon aiempaa nopeammin. Lannoitteiden käyttöönotto teollisessa mittakaavassa puolestaan tuki kasvavaa tarvetta lisätä ruoantuotantoa maailman väestön kasvaessa. Viime vuosina myös automatisoitu konekanta, droonit ja keinovalaistus ovat parantaneet tehokkuutta ja laadunvalvontaa.

Koska jotkut kansainväliset organisaatiot ennustavat maailman väestön kasvavan noin 9,7 miljardiin vuoteen 2050 mennessä (yli 1,7 miljardin lisäys vuoteen 2023 verrattuna), ja samaan aikaan koetaan elinkustannusten nousua sekä toimitusketjujen haasteita, tarve lisätä ruoantuotantoa on suurempi kuin koskaan.

Vertikaalisen viljelyn idea ei ole uusi – sen esitti ensimmäisen kerran vuonna 1999 Dickson Despommier, Columbian yliopiston kansanterveyden ja ympäristöterveyden professori. Yhdessä opiskelijoidensa kanssa hän kehitti suunnitelman pilvenpiirtäjään sijoittuvasta maatilasta, jonka arvioitiin voivan tuottaa ruokaa noin 50 000 ihmiselle.

Yli kahden vuosikymmenen jälkeen tätä suunnitelmaa ei ole koskaan toteutettu, mutta ajatus oli kylvetty. Vertikaalinen viljely nousi vahvasti innovoijien, viljelijöiden ja maatalousalan asiantuntijoiden tietoisuuteen.

Yksi vertikaalisen viljelyn eduista on huomattavasti suurempi sato pienemmältä maa-alalta – yksinkertaisesti sanottuna voidaan kasvattaa enemmän, vähemmällä.

Tällä on myös ympäristöhyötyjä, sillä kun maata tarvitaan vähemmän, tarvitaan myös vähemmän resursseja viljelyn tukemiseen. Lisäksi koneita käytetään vähemmän ja maaperään sekä siellä eläviin kasveihin ja eläimiin kohdistuva häiriö vähenee.

Lisäksi kasvien kasvattaminen sisätiloissa vähentää merkittävästi sään aiheuttamia häiriöitä, mikä mahdollistaa suuremman kokonaissadon ja tasaisemman laadun.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että viljelykasveja voidaan istuttaa, kasvattaa ja korjata 365 päivää vuodessa, koska olosuhteet ovat hallittuja eikä tuotanto ole riippuvainen vuodenajoista tai säästä.

Varhaisessa vertikaaliviljelyn kokeiluprojektissa Skotlannissa puuntaimet kasvoivat jopa kuusi kertaa nopeammin kuin perinteisessä ulkoilmaympäristössä olisi odotettavissa.

Hyödyistään huolimatta vertikaalinen viljely on käynnistynyt melko hitaasti. Financial Timesin mukaan vuonna 2020 maailmassa oli käytössä vain noin 74 eekkeriä vertikaaliviljelyyn tarkoitettua viljelyalaa.

Yhdysvallat on tällä hetkellä edelläkävijä yli 2 000 vertikaalitilan voimin. Myös Aasiassa käyttö on kasvussa, ja pelkästään Japanissa toimii jo yli 200 vertikaaliviljelytilaa.

Euroopassa kiinnostus kasvaa jatkuvasti. Useat vertikaaliviljelyyn investoivat markkinajohtavat yritykset sijaitsevat Saksassa, Alankomaissa ja Skandinaviassa. Esimerkiksi Tanskassa on käynnissä hanke, jonka tavoitteena on rakentaa tila, joka voisi tuottaa yli 1 000 tonnia vihanneksia vuodessa.

Kaiken kaikkiaan vertikaalinen viljely on kasvava liiketoiminta-alue. Markkinoiden arvon arvioidaan olleen 5,1 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2023, ja sen odotetaan kasvavan 15,3 miljardiin dollariin vuoteen 2028 mennessä – eli kasvua on 10,2 miljardia dollaria vain viidessä vuodessa.

Vertikaalinen viljely ei kuitenkaan ole vailla omia riskejään ja haasteitaan.

Ensinnäkin se vaatii merkittäviä alkuinvestointeja. Vertikaalitilan perustaminen ei ole edullista – joidenkin arvioiden mukaan 60 hehtaarin vertikaaliviljelylaitoksen käynnistäminen voi maksaa yli 100 miljoonaa dollaria.

Toinen keskeinen haaste on energiakustannukset, jotka ovat viime vuosina nousseet merkittävästi. Tämä voi hidastaa toiminnan laajentamista ja heikentää kannattavuutta. Tämän seurauksena useat suuret kansainväliset yritykset ovat pienentäneet toimintaansa tai siirtäneet sitä alueille, joissa veden ja energian kustannukset ovat alhaisemmat.

Tähän liittyy myös ympäristönäkökulma. Vertikaalinen viljely on vahvasti riippuvainen keinovalaistuksesta, mikä johtaa keskimääräistä korkeampaan energiankulutukseen verrattuna perinteisiin kasvihuoneisiin.

Monet yritykset ovatkin kääntäneet huomionsa LED-valaistukseen vähentääkseen sähkönkulutusta, mikä alentaa käyttökustannuksia ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.

LED-valaistusjärjestelmien investointikustannukset voivat olla yleensä 2–4 kertaa suuremmat kuin suurpainenatriumlamppujen, mutta LED-valaistukseen perustuvan ratkaisun takaisinmaksuaika voi olla vain 12–24 kuukautta, mikä tekee niistä pitkällä aikavälillä kustannustehokkaamman vaihtoehdon.

Miten RS voi auttaa?

Laajan vertikaaliviljelyyn soveltuvan LED-valaisinvalikoiman lisäksi voimme auttaa yritystäsi myös energianhallinnassa sekä tarkastelemaan yhdessä, missä ja miten energiaa käytetään eniten ja miten sitä voidaan tehostaa. Valaistus saattaa olla vain jäävuoren huippu.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten voimme auttaa, ota yhteyttä paikalliseen yhteyshenkilöösi tai myyntitiimiimme ja pyydä lisätietoja energianhallinnasta sekä muista Value-Added Solutions -ratkaisuistamme.